Mikä on Jumalan tahto ja mitä kristittyjen yhteydellä tarkoitetaan?
Ensiksikin meidän pitää ymmärtää, että uuden liiton kristittyjen raamatullinen yhteys on Jumalan tahto. Ja kyse on siis raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevien yhteydestä.
Jeesus rukoili yhteyttä meille: ”jotta he olisivat täydellisesti yhtä ..” Joh. 17:23. Jeesuksen tarkoittama uskovien yhteys on kokonaan eri asia kuin esim. ekumeenisen liikkeen pohjalle kehitetty kirkkokuntien yhteys.
Annamme kiitoksen, kunnian ja ylistyksen taivaan Kuninkaalle, ”Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään päästänyt meidät synneistämme ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi..”. Ilm. 1:5,6 ja 5:9. Jeesus ansaitsi meille pelastuksen sijaisuhrillaan Golgatan ristillä. Tälle pelastustyönsä kalliolle Hän perusti itselleen seurakunnan (Matt. 16:18. ja 1 Kor. 3:11), joka on ”Kristuksen ruumis”.1 Kor. 12:27. ”Hän puhui ruumiinsa temppelistä..” Joh. 2:19-22.
Yhteys on Jumalan tahto. Toisin ei voi olla. Eikä tämä totuus saa jäädä pelkästään ideologiseksi opiksi. Aito uskovien yhteyshän ei perustu vain oppiin. Opilliset asiat ilman Pyhän Hengen siunaavaa vaikutusta ja johdatusta jopa erottavat uskovia toisistaan. Tarvitsemme ennen muuta pyhien asioiden kokemista ja niihin sisälle tulemista sekä elämänyhteyttä Jeesuksen kanssa. Uskoon tullessamme syntitilaan kuollut henkemme heräsi eloon ja näin Jumalan Elämä alkoi vaikuttaa sisimmässämme, persoonallisuutemme keskuksessa. Efes. 2:1-10. Näin saimme uudestisyntyä Pyhästä Hengestä. Tämä Elämä avaa mahdollisuuden Raamatun opetusten oikealle ymmärtämiselle ja vastaan ottamiselle ja niihin sisälle tulemisen. 2 Kor. 3:14-18. Hän avasi ymmärryksemme käsittämään Kirjoitukset. Luuk. 24:45. ”Meillä on yhteys keskenämme”, Jumalan ja Hänen omiensa kanssa (1 Joh. 1:5-9), koska olemme sisällä Jumalan Elämässä ja Hänen Elämänsä on meissä Jeesuksen Kristuksen kautta. ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä! Ei kukaan tule Isän luo (yhteyteen) muuten kuin minun kauttani.” Joh. 14:6.
Raamatullista yhteyttä on vielä hyvin vähän. Mutta Pyhä Henki on johdattamassa yhteyteen lisää rakkaita veljiä ja sisaria. Hän saa ihmiset etsimään toisiaan ja hakeutumaan Karitsan verellä ostettujen joukossa olevaan yhteyden armahtavaan ilmapiiriin. Yhteyden esteet poistuvat ja näin seurakunta alkaa toimia ja järjestäytyä oikean yhteyden edellyttämällä tavalla.
”Minä etsin veljiäni. Voisitko kertoa minulle, missä he ovat paimenessa?” 1 Moos. 37:16.
Pyhä Henki etsii ja kutsuu veljiä ja sisaria mukaan seurakunnan ennalleen asettamiseen. ”Taivaan oli määrä ottaa Hänet luokseen niihin aikoihin asti, jolloin kaikki asetetaan kohdalleen. Tästä Jumala on puhunut ikiajoista asti pyhien profeettojensa suulla.” Apt. 3:21. Jumala on aina tahtonut asettaa seurakunnassaan kaiken kohdalleen.
Keiden välille yhteys voidaan rakentaa?
”Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.” Apt. 2:38,41,42. Tämä opetus tarkoittaa, että uskovien yhteyden tulee rakentua niiden uskossa olevien välille, jotka ovat ottaneet vastaan pelastussanoman (2 Kor. 6:1,2), tehneet parannuksen synneistään ja antaneet kastaa itsensä upotuskasteella vedessä Jeesuksen Kristuksen nimeen sekä pysyvät raamatullisessa apostolien opetuksessa. Ainoastaan näiden uudestisyntyneiden- ja tämän totuuden perustalle on mahdollista rakentua aito ja Jumalan tahdon mukainen uskovien yhteys. Jumala tahtoo pestä seurakuntansa liasta, jonka hajaannuksen tila on aiheuttanut.
Tämän aihepiirin perustotuus:
Kaikki raamatullisesti uskossa Jeesukseen olevat ihmiset samalla paikkakunnalla ovat kunkin paikkakunnan Jumalan seurakunta! Tämä on yksiselitteinen Raamatun opetus. Jumalan näkee asian näin. Nyt Jeesuksen tulemuksen aattohetkinä meitä kutsutaan toteuttamaan tätä Jumalan näkyä. Toteuttaminen edellyttää sen tietämistä, ettei Jumalan seurakunta ole mikään kirkko tai yhdistys yms. ihmisten perustama laitos, vaan pelastetut ihmiset.
Raamattu asettaa paikkakunnan rajat seurakunnan rajoiksi. ”…asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat.” Tiit. 1:5. ja Ilm. 1:11. Apt. 14:23. Ym. Nämä kaupunkivanhimmat johtavat kaikkia saman paikkakunnan uskovia toimimaan yhteistyössä ilman rajoja. Se on rajatonta yhteyttä. Ei ”yli seurakuntarajojen”, vaan ilman niitä. Tällä tiellä Jeesus, johdattaa laumaansa asettamiensa seurakuntavirkojen piirissä.
Seurakuntatoiminnan tulee siis rakentua paikalliselle yhteysperiaatteelle. Yhtäkään uskossa olevaa ja kasteella käynyttä saman paikkakunnan kristittyä ei saa rajata ulkopuolelle! On Jumalan tahdon vastaista ajatuksissaankaan jakaa saman paikkakunnan uskovia eri ryhmiin. Sellainen on Raamatun mukaan seurakunnan hajottamista. ”Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman.” Joh. 10:12. Apt. 20:29.
Raamattu ei opeta, että seurakunta olisi jakaantunut, vaikka se kokoontui alussa monissa eri kokouspaikoissa. Seurakunnasta mainitaan monikossa silloin, kun kysymyksessä on monta kaupunkia. Jokaisella paikkakunnalla on YKSI seurakunta, jotka kaikki yhdessä ovat maailmanlaajuinen Kristuksen ruumis (1 Kor. 12:27) ”yksi ruumis” Efes. 4:4. = Monta paikkakuntaa, monta seurakuntaa. Yksi paikkakunta, yksi srk. Ilm. 1:11. Näin Raamattu opettaa.
Epäraamatullista on myös ajatella, että joku Kristuksessa oleva ihminen (Gal. 3:26,27) ei muka ollenkaan kuuluisi seurakuntaan. Sehän on mahdotonta. Jokainen uskoon tullut kuuluu seurakuntaan sen perusteella, että kuuluu Jeesukselle ja Hänen pelastettujensa joukkoon. Ja näitä seurakuntaan kuuluvia, kasteella käyneitä veljiä ja sisaria voimme siunata seurakuntayhteyteen. Kuuluminen ja yhteys ovat siis kaksi eri asiaa. Jumalalle kuuluvina tahdomme luonnollisesti hakeutua keskinäiseen yhteyteen.
Ekklesia/seurakunta Raamatussa merkitsee maailman syntielämästä ulos kutsuttujen kokoon kutsumista. Meitä kutsutaan toimimaan yhtenä järjestäytyneenä paikallisseurakuntana seurakuntavirkoineen. Näin oli esim. Jerusalemin alkuseurakunnassa, jossa oli kymmeniätuhansia uskoon tulleita. Apt. 21:20. He kaikki pysyivät ”apostolien opetuksessa”. Apt. 2:41,42. Ja vaikka heillä oli kymmeniä kokouspaikkoja, oli heillä vain yksi vanhimmisto. Apt. 15:4,622,23.
Raamatullisessa uskossa olevat ja kasteella käyneet ihmiset ovat siis Jumalan seurakunta. Ef. 2:19-22. / Apt. 2:41. 19:1-6. Tie tämän seurakunnan jäsenyyteen kulkee uudestisyntymisen kautta. Raamatulliseen seurakuntaanhan ei voida liittyä kuten maallisiin yhdistyksiin. Tähän synnytään uskoon tulemisessa Pyhästä Hengestä. Se on uudestisyntyminen. Joh. 3:3-5. Ja vanha synti-ihminen haudataan upotuskasteessa Jeesuksen nimeen. Jeesus sitten täyttää omansa Pyhällä Hengellä, joka jakaa armolahjoja ”niin kuin itse tahtoo”. 1 Kor. 12:11. ”Tavoitelkaa innokkaasti parhaimpia armolahjoja. Ja vielä minä osoitan teille verrattoman tien.” 1 Kor. 12:31. ”Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää innokkaasti saamaan hengellisiä lahjoja, varsinkin profetoimisen lahjaa. Kielillä puhuva ei näet puhu ihmisille vaan Jumalalle. Häntä ei ymmärrä kukaan, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.” 1 Kor. 14:1-2. Hebr. 10:25.
Jumala ei hyväksy uskovien jakaantumista eri nimikkeiden alle. Kuinka siis mekään voisimme sitä hyväksyä?
Kirkkokuntiin kuuluminen.
Ajattele, jos Jumala olisi perustanut tai perustuttanut esimerkiksi luterilaisen kirkon? Eikö siinä tapauksessa jokaisen tulisi liittyä ko. kirkkoon? Tottahan Jumala tahtoisi ihmisten kuuluvan Hänen perustamaansa kirkkoon. Mutta jos Jumala ei ole perustanut kirkkoa, ei kenenkään tule kuulua siihen. Sama ajatusrakennelma pätee esim. vapaakirkkoon, baptisteihin, helluntailaisuuteen, adventismiin, metodismiin yms. Jos Jumala on perustanut tai perustuttanut jonkun uskonnon, tulee jokaisen uskovan välittömästi liittyä siihen. Jos Jumala ei ole perustanut jotain uskontoa, ei kenenkään tule kuulua sellaiseen.
Mutta entä jos Jumala on perustanut monta uskonsuuntaa? — Silloin tulee kokonaan lopettaa puhe uskovien raamatullisesta yhteydestä. Hänhän olisi siinä tapauksessa itse syyllinen seurakuntansa hajaannustilaan.
Mistä voimme tietää, onko Jumala perustanut jonkun ed. m. uskonnoista? – Voimme katsoa asian Raamatusta: Jos löydämme sieltä jonkun nykyisen uskonsuunnan, niin menemme välittömästi liittymään siihen Jos emme löydä jotain nykyistä uskonsuuntaa Raamatusta, ei meidän tule kuulua mihinkään niistä. Mihin sitten tulee kuulua? – Vastaus on, että vain apostolisen ajan kristinusko kuuluu meille. Mihin seurakuntaan he kuuluivat, samaan mekin kuulumme. Emmekä sen lisäksi kuulu mihinkään muuhun uskontoon. Ja yhteyteen tultuamme muistamme Lootin vaimoa. Luuk. 17:32. Se tarkoittaa, että nimikylttiuskontojen jäsenyydestä poistumisen jälkeen meidän ei tule katsoa taaksemme haikaillen sinne takaisin.
Jumalan omistaman seurakunnan ”jäsenrekisterin” pitäminen kuuluu vain Jumalalle. ”Herra tuntee omansa!” 2 Tim. 2:19. ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” Luuk. 10:20.
Tämän totuuden perusteella ymmärrämme, miksi Raamatussa ei ole ohjetta tai kehotusta seurakuntien perustamiseen. Ainoa ainutlaatuinen seurakunta perustettiin ristillä Jeesuksen veriuhrin kautta. Joh. 2:1922.
TAKAISIN ALKUUN
Jumalan rakkautta täynnä oleva Taivaan kehotus kutsuu Jeesuksen verellä ostetut ihmiset alkuperäiseen Jumalan suunnitelmaan:
”Palatkaa te luopuneet lapset! Palatkaa takaisin muinaisille poluille, apostolisen ajan yhteyteen! Poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä!”
Olen saanut ymmärtää Jumalan näyn Hänen seurakunnastaan. Se on vallannut sydämeni. Ja Jumala on antanut valmiin ratkaisumallin, miten se toteutetaan. Mallina on Raamatussa opetettu apostolisen ajan valmis usko.
Yhteyden esteet tulee nyt siis poistaa yksilöuskovien elämästä ja alkaa rakentaa jokaisella paikkakunnalla kaikkien oikeiden kristittyjen yhteistä seurakuntaa. Matt. 15:13.
Pyhä Henki toimii Jumalan seurakunnassa järjestäen toiminnan raamatulliseksi. Hän saakoon johdattaa tahtonsa mukaisesti sekä jakaa armolahjoja ja voimavaikutuksia. 1 Kor. 12-14 luvut. Näin seurakunta kasvaa ja rakentuu. Kokoontumiset ovat pääasiassa Pyhän Hengen toimintaa; ei liiallisesti oppipainotteista, vaikka oikea opetus Raamatun asioista onkin välttämätöntä. Opetus tulee rajata ja yhdistää niihin aiheisiin, asioihin, jotka olivat alkuseurakunnassa (noin v. 100 jKr.).
ALKUAJAN ESIMERKKI.
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.” 1 Joh. 2:24. Jumala siunatkoon meitä alkuseurakunnan yhteydessä: ”Jos me vaellamme valossa, niin kuin Hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen, Hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.” 1 Joh. 1:7. Meillä on siis tänäkin aikana aito yhteys keskenämme, jos pysymme yhteydessä apostolisen uskon kanssa. ”He pysyivät apostolien opetuksessa.” Apt. 2:41,42.
Raamatullinen yhteys on mahdollista vain siten, että emme ota esimerkiksemme apostolisen ajan jälkeisiä ihmisiä ja herätysliikkeitä ja niiden opetuksia. Esimerkkinämme on ainoastaan valmis apostolinen seurakunta, joka ilmenee Raamatun sivuilta opetuksena, sekä alkuseurakunnan esimerkkinä ja toimintamallina. Kaikki muut esimerkkilähteet tulee sulkea, koska ne rikkovat yhteyden. ”He pysyivät apostolien opetuksessa..” Apt. 2:42. ”Seuratkaa heidän uskoaan!” Hebr. 13: 7.
Joh. 13:34-35. Nyt on pienten alkujen päivä, mutta ”älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.” Luuk. 12:32. Vaikka olemme uskossa olevina ihmisinä pieni pisara ihmiskunnan valtameressä, olemme todellisuudessa suuri seurakunta, joka koostuu kaikkien aikojen kaikista raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevista ihmisistä, maan päällä ja Paratiisissa. Olemme Jeesuksen verellä ostettu ainoa Jumalan seurakunta, Kristuksen ruumis. Menemme eteen päin luottaen Jumalan armoon, että Hän lisää kansansa täysimääräiseksi. 2 Tess. 3:1.
Jos kuulut Kristukselle, kuulut myös Hänen seurakuntaansa. Sen perusteella voimme siunata sinut toimintayhteyteen.
Ja kun Herra sitten alkaa lisätä yhteyteen enemmän ihmisiä, on Pyhä Henki johdattava lisää kokouspaikkoja, tarpeen mukaan. Apt. 1:13. 12:12. 19:9. Kokouksissa kaikki saavat olla Pyhän Hengen luomassa armahtavaisuuden piirissä ja saavat rohkaisevaa opetusta pysyä apostolien opetuksessa. 1 Kor. 14:26. ”He (uskoon tulleet ja kasteella käyneet) pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä!” Apt. 2:42. Kol. 3:16. / 1 Joh. 2:24.
Jumalan seurakunnassa on kaksi Raamatusta nousevaa opetuksen lähdettä:
1. apostolisen ajan opetukset ja
2. valmiiksi kehittyneen alkuseurakunnan esimerkki (n. v. 100 jKr.).
Kaikki mukana olevat tietävät, ettei Jumalan seurakunnassa mainosteta tai suositella toimintaa uskonsuuntien nimikylttien alla.
Emme ole
– katolisia tai protestantteja
– luterilaisia
– helluntailaisia
– vapaakirkollisia
– baptisteja
– yms. laisia, isteja jne.
Olemme vain kristittyjä, Kristuksen ruumiin jäseniä (1 Kor. 12:27), kristittyjä ilman etuliitteitä! Olemme hajaannuksen ulkopuolella. Tähän samaan yksi seurakunta yhdellä paikkakunnalla -periaatteelle kutsumme kaikkia veljiä ja sisaria. Yksi kasvu- ja toimintapaikka, on Jumalan tahto. Emme siksi osallistu erilaisten nimikylttien alla oleviin toimintoihin. Eikä tässä ole kysymyksessä uusi seurakunta, vaan päinvastoin: poistuminen uusista ja palaaminen takaisin alkuperäiseen.
”Jokainen istutus, jota ei taivaallinen Isä ole istuttanut, on juurineen poistettava!” meidän elämästämme. Matt. 15:13. Emme tämän opetuksen perusteella siis yritä lopettaa uskonsuuntia. Kirkot ym. uskonnot poistuvat vain tähän toimintaan mukaan tulevien yksilöuskovien elämästä. Tiedämme kirkkokuntien jatkavan toimintaansa Jeesuksen tulemukseen asti. Kaikissa kristillisissä uskonsuunnissa on paljon meitä parempia veljiä ja sisaria, jotka tekevät sielujenvoittamistyötä Pyhän Hengen johdossa. Ihmisiä pelastuu ja uskoon tulleet kastetaan Jeesuksen nimeen. Näin Jumalan seurakunta lisääntyy, vaikka he toimivatkin siellä (useimmiten tietämättään) hajaannuksen periaatteella. Emme silti rukoile hajaannuksen tilassa olevalle muulle toiminnalle siunausta, vaan rukoilemme, että aidot kristityt tulevat ulos sieltä. Jumalahan tahtoisi jokaisen uskoon tulleen toimivan omassa seurakunnassaan, joka ei siis toimi minkään nimikyltin alla. Mutta ihmissielujen pelastuminen on meille aina suuri ilon aihe. Mm. Turun seurakunta lisääntyy aina jonkun tullessa uskoon ja kasteelle Turussa, missä tahansa piirissä. Apt. 2:41. Seurakuntatotuuden ymmärtäminen ei siis ole pelastuskysymys. Huomioi kuitenkin 2 Tessal. 1:6-10. ja Ilm. 22:18,19. Emme siksi rukoile siunausta hajaannuksen käytännölle, ”eri seurakunnille”, vaan Jumalan seurakunnalle, joka olemme ME kaikki saman paikkaunnan kristityt.
Luemme jokaisen oman paikkakuntamme uskoon tulleen ja kasteella käyneen kuuluvaksi tähän yhteen Jumalan seurakuntaan, nekin, jotka käsityksillään ja järjestelmillään sulkevat meidät ulkopuolelleen.
Jumalan tahto on yhteys eikä hajaannus. Jumalan seurakunnassa edustamme yhteyttä ja toimimme sen perustalla. Uskonsuunnat edustavat hajaannusta.
Tätä tulee toistaa yhä uudelleen: Jumala näkee jokaisella paikkakunnalla yhden Jeesuksen verellä lunastetun ihmisjoukon. Tämä lauma on Hänen seurakuntansa. Meidän tulee nähdä Jumalan kanssa samalla tavalla eikä hyväksyä Raamatun opetusten rinnalle muita, ns. ”yhteiskristillisiä” ekumenia-näkemyksiä.
Ikävä asia on, että uskonsuunnissa hyväksytään seurakunnan jakautuminen erilaisten nimikylttien alla toimiviksi karsinoiksi. Me emme hyväksy sellaista, koska Jumala ei sitä hyväksy. Mutta hyväksymme eri piireissä olevat rakkaat veljet ja sisaret, koska Jumalakin hyväksyy heidät!
Jumala on viisaudessaan asettanut paikkakunnan rajat seurakuntansa rajoiksi. ”.. että järjestäisit sen, mikä jäi vielä järjestämättä, ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat.” Tiit. 1:5. Vain tämän raamatullisen rajauksen sisällä voi toimia rakkauden käsky uuden liiton tarkoittamassa mielessä : ”Rakasta lähimmäistäsi!” (ei siis kauimmaistasi). Joh. 13:34,35. Näiden Jumalan asettamien rajojen sisällä voimme tulla toistemme vaikutuspiiriin, joihin kauimmaiset eivät yllä. Mutta kuitenkin Luuk. 10:25-37. Gal. 6:10.
Pyhä Henki kutsuu ja kokoaa yhteisrintamaan Hengessä vaeltavia uskovia. Rehelliset ja vilpittömät Jumalan lapset ottavat kutsun vastaan.
Kaikki hengelliset tehtävät ja kutsumukset voidaan suorittaa tässä yhteydessä. Eikä uusia ”seurakuntia” enää koskaan pidä aloittaa. Seurakunta on, ja se tulee järjestää toimivaksi. Siunaamme Jumalalta saadut tehtävät, ja ns. seurakuntavirat Efes. 4:11 ja 1 Tim. 3:10 periaatteen mukaisesti.
Nyt on seurakunnan kokoamisen aika!
Taivas kutsuu uskovia tähän lopunajan toimintaan, jota Pyhä Henki johtaa keskinäisen rakkauden ja nöyrän yksimielisyyden pohjalla. 1 Kor. 1:10. ”Kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta, ylistäisitte meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.” Room. 15:5,6.
”Kootakseen yhdeksi hajallaan olevat Jumalan lapset.” Joh. 11:52. Kenenkään ei enää pidä eristäytyä omiin karsinoihinsa, vaan tulla mukaan YHTEEN yhteiseen seurakuntatoimintaan ulkopuolelle karsinoiden. Jumala auttaa lopettamaan kaikenlaisen sooloilun, jota yksityiset kristityt sekä uskonsuunnat ovat harrastaneet raamatullisen seurakuntatoiminnan ulkopuolella.
Korinton YKSI seurakunta
Uskoon tulleista korinttolaisista sanottiin: ”Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä.” 1 Kor. 12:27. / Apt. 18:8. Siinä on opetus ainoasta Raamatun tuntemasta seurakunnan jäsenyydestä: raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevat ihmiset ovat seurakunta! Ja niin kuin kirjoitettiin ”Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle” (1 Kor. 1:2), samoin on tämä kirje osoitettu sinun paikkakunnallasi olevalle Jumalan seurakunnalle. Luuk. 10:20. Ko. korinttolaiset olivat tulleet uskoon ja sen jälkeen ottaneet kasteen Jeesuksen nimeen. Apt. 18:8. Apt. 2:38, 41,42. Sen perusteella he olivat ”Korintossa oleva Jumalan seurakunta”.
Tähän toimintaan voivat tulla mukaan ainoastaan yksilöuskovat. Kirkkokuntien on mahdotonta muuntautua raamatulliseksi seurakunnaksi.
NYT …
on aika alkaa julistaa, että ME OLEMME tämän paikkakunnan Jumalan seurakunta. Ja sisällytämme tuohon ”ME” sanaan kaikki paikkakuntamme uskossa olevat ja kasteella käyneet eli Kristuksen ruumiin jäsenet. Ja rukoillessamme siunausta meille, laajenee tuo ”me, meitä” -sana käsittämään kaikki tämän paikkakunnan uudestisyntyneet ja kasteella käyneet Jumalan lapset. ME olemme (esim.) Turussa oleva Jumalan seurakunta. Samoin tulee tapahtua siis sinun paikkakunnallasi: Helsingissä olevat Kristuksen ruumiin jäsenet ovat Helsingissä oleva Jumalan seurakunta. Oulussa olevat kristityt ovat Oulun seurakunta. Tampereen kristityt ovat Tampereen seurakunta. Jne… Sak. 11:7.
Ja kun tässä kirjoituksessa mainittu raamatullinen seurakuntatoiminta on aloitettu sinun paikkakunnallasi, ei uutta toimintaa enää milloinkaan tule aloittaa. Uusihan olisi lahko, joka aloittaisi taas uuden eksytyksen.
PS. Näiden asioiden oikein ymmärtäminen edellyttää nöyrtymistä ja siinä elämistä (Jaak. 4:6), ettemme ylimielisesti luule itseämme muita kristittyjä paremmiksi, ”…vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne”. Filip. 2:3. Sananl. 16:5. Raamatun sivuilla oleva profeetallinen sanoma kutsuu meitä nöyrtymään ja ottamaan vastaan rakkaus totuuteen.
Tässä kirjoituksessa esitetty seurakuntatotuus on meille jokaiselle Hebr. 10:25. mainittu ”OMAN” seurakunnan toiminta: ”Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme entistäkin enemmän, kun näette tuon päivän lähestyvän.”
Ole siis mukana tässä historiallisesti merkittävässä Jumalan hyvän tahdon toteuttamisen toiminnassa ja tässä kirjoituksessa mainituilla periaatteilla? Joh. 17:23 / 13:34.
Raamatullinen yhteys ON Jumalan tahto!
” .. kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.” Joh. 11:52.
Tervetuloa kauempaakin Turkuun kokouksiin.
Rukous- ja siunausterveisin
Weijo Lindroos
PS. Tässä linkissä uusi versio muutamine lisäyksineen.
Katso myös aiheeseen liittyvä lyhyt video:
Niin kuin alussa.
Aiheesta myös lisää kirjoituksesta:
Yhteys seurakuntavirkojen piirissä.